Eilen miehen veli ja vaimonsa saivat toisen tyttären, joten kummitytön status muuttui samalla isosiskoksi. Strategiset tiedot ovat toistaiseksi hiukan hatarat, koska mies ja veljensä eivät oikein kunnolla ehtineet puhua asiasta.

Vauvaa varten tein valmiiksi tossut. Mutta en halunnut käyttää neutraaleja värejä, joten tein sitten samalla kahdet.

Näistä sitten pinkit lähtevät josain vaiheessa Tampereelle. Sinisille löytynee käyttötarkoitus joskus myöhemmin. Mallihan näissä on Saartje's Bootees. Neuloin nämä kaksinkertaisesta Lanettista kolmosen puikoilla. Idean kaksinkertaiseen lankaan sain Seijasiskolta. M kävi valitsemassa napit paikalisesta nappikaupasta.

Sitten vähän ikävämpi juttu. Eilisen päivän aikana oli makuuhuoneen kattoon ilmestynyt tällainen.

Lähempää se näyttää tältä.

Ilmeisesti katto vuotaa. Isännöitsijälle on ilmoitettu ja kosteusfirman pitäisi ottaa yhteyttä. Vuodon laajuus selviää vasta mittauksilla. Tällä hetkellä kädet ovat kyynärpäitä myöten ristissä, että kosteus olisi helposti hoidetavissa.

Kiitokset kaikille joulutoivotuksista! Minulla oli kone kiinni koko joulun, joten alankin vasta nyt tutkiskelemaan blogimaailmaa.

Ilmeisesti joulustressi oli liikaa, koska kaikkien velvollisuuksien jälkeen sain flunssan. Olen parhaillaan sairauslomalla kotona. Possunuhaa tämä ei varmaankaan ole, mutta jotain kuumeetonta voimat täysin vievää kuitenkin.

Jouluna sain pari neuleaiheista lahjaa. M hommasi lahjakortin lankakauppaan. Ja J oli löytänyt Pietarista parinkin lankakauppaa. Minulle hän osti muutaman kerän näitä. Lanka on ihanan pehmeää bambusekoitetta ja värikin vallan hurmaava.

Ennen joulua ehdin saada valmiiksi sukat Janetilta saadusta arvontapalkinnosta.

Koko on miesten 42-43. Ja nämä lähtevät mahdollisesti J:n mukana Pekingiin tammikuun puolessa välissä. J toteuttaa Kauko-Idän kierroksensa tuolloin. Lukioaikoinaan J kuului Kiina-ryhmään, joka teki matkan Pekingiin ja asui siellä yhteistyökoulun perheissä. Vastavuoroisesti sieltä matkusti ryhmä Suomeen ja meillä asusti myös viikon yksi kiinalaispoika. J ja tämä poika ovat pitäneet yhteyttä useamman vuoden ja nyt sitten J matkustaa jälleen hänen luokseen. Samalla reissulla J käy myös Tokiossa tapaamassa ystäväänsä, johon hän tutustui Mansessa. Siitä tulee varmasti ikimuistoinen matka.

Olen nyt sitten vihdoin saanut vahvistuksen, että minut vakinaistetaan vuoden alusta. Reilun kahden vuoden epävarmuus päättyy. Olo on suunnattoman helpottunut.      

Pari joulukorttia piti laittaa ja jäljellä oli enää näitä ilmaiseksi kotiin jaettavia. Päätin sitten piristää niitä tekemällä koristeita väliin.

Malli on Garnstudiolta. Mutta idean löysin Hepsin blogista. Sininen on Samosta, mutta se oli liian lötköä tähän. Muut ovatkin kaksinkertaista vyötteetöntä puuvillalankaa. Punainen tosin loppui kesken, joten toinen on siksi pienempi. Koukku taisi olla nelonen.

Vasta viikonloppuna muistin, että minulta oli toivottu patalappua.

Tekaisin tämän nopeasti ja M paketoi lähes samantien. Malli on vanha kunnon Himppu-mummon patalappu. Lanka oli jälleen kerran vyötteetöntä ja koukku kolmonen.

J on kotiutunut valtavan pyykkivuoren kera. Täytyykin lähteä sitä järjestelemään, jotta saamme sen purettua ennen joulua:)

Jotenkin sitäkuvittelisi, että olisi tosi imarreltu, jos joku joskus oikein pyytäisi tekemään jotain. Mutta kuvitelmat ovat kuvitelmia, jos tilaustyö sattuu olemaan juuri se työ, jota ensimmäisellä kerralla teki hampaat irvessä. Viime jouluna tein naapurin Pelicans faneille lapaset. Ne olivat täysosumat. Perheet miehet pitivät niitä matseissa pitkälle kevääseen. Ja aina pihalla nähdessä muistivat mainita ne. He pitivät niistä niin paljon, että jopa pyysivät tekemään yhdet pojan koripallovalmentajalle täksi jouluksi. Pyyntö oli nätisti esitetty, joten en kehdannut kieltäytyä. Mutta kirjominen on tuskaa aina vaan.

Ideahan on alunperin Annen. Lankana on Nalle (sininen) ja erinäisiä vyötteettömiä.

Sain sekä Sartsalta että Ritvalta tämän tunnustuksen. Kiitos hirveästi teille molemmille!

Tämä pitäisi nyt sitten jakaa eteenpäin, mutta teitä on niin paljon, joille haluaisin antaa joulumieltä enkelten kera. Siispä jaan sen kaikille teille, jotka täällä nyt joulunalusaikana vierailette.

Olen saanut myös käsityön valmiiksi, hurraa! Tämä on edelleen osamaksua, vaikka joulupukin konttiin meneekin.

Kyseessä on Suuren Käsityökerholehden poncho. Lankana käytin ohjeen mukaan Puroa Tundraa ja Revontulta. Puikko taisi olla 6 mm:n pyörö. Puuduttavaa ainaoikein neuletta 2 riviä kerrallaan kummallakin värillä. Mutta joskus tylsäkin työ valmistuu.

Nyt minullakin on tämä:

Nopeasti sen vain selailin, mutta ensi vuoden jälkeen menee visusti talteen, jotta joskus saan jotkut mallit toteutettua.

Vastasin opinnäytetyökyselyyn, jossa kartoitetaan neulojien tietämystä tekijänoikeusasioista. Vastaajien kesken muuten arvotaan lankapalkinto:)

Otsikko kertookin kaiken:)

Lanka on ihan vain vanhaa nallea, puikot kolmoset ja silmukoita 44. Nyt on sitten kummitytön perheen neulelahjat kasassa. Parasta onkin, koska he ovat tulossa meille viikon päästä M:n synttärikahveille ja samalla pitäisi antaa lahjapaketit.

Tampereen messuilla näin ONLinen SOLO-langan esittelyn Vihreän vyyhdin osastolla. Ja halusin heti tehdä kummitytölle röyhelöitä joululahjaksi. Minusta tämä sopii hyvin ostamani prinsessakruunun kanssa.

Seuraavaksi on vielä tarkoitus tehdä kummitytölle sukat pukinkonttiin ja sitten onkin kummitytön porukan itsetehdyt joululahjat pulkassa. Tosin heidän perheensä täydentyy vielä yhdellä henkilöllä joko joulukuun loppupuolella tai sitten tammikuun alussa. Kun joululahjat on saatu valmiiksi, täytyykin tutkiskella vauvaneuleita. Kivaa!

Ja otsikolla ei tarkoiteta pomon tänään tuomaa juustonaksupussia. Olivat ostaneet kotiin Pirkkanaksuja, jotka eivät sitten maistuneetkaan Taffelin veroisilta. Oikeassa olivat.

Välipaloilla tarkoitan pieniä valmistuneita töitä, joita olen tehnyt kaverin pontchon ohessa. Pontcho on tylsää tehtävää: ainaoikein ja aina kahden rivin jälkeen kerän vaihto. Mutta olenpahan päässyt kokeilemaan Puroa. Minulle ei kyllä ole kuudenkaan kerän jälkeen osunut yhtään solmua tai ohuempaa kohtaa.

Tässä on nyt valmistunut vasemman käden patakinnas huopasesta ja pari pannunalusta kesällä virkatun kassin jämistä. Patakinnasta neuloin messumatkalla ja huovutin sen pesukoneessa eilen. Ennen kuvan unohdin ottaa mutta se on aivan samanlainen kuin kesällä tehty. Pannunalusiin sain Balin menemään 15 cm:n pätkää lukuunottamatta. Jes!

Monet ovat ihailleet blogikoiran turkkia, joka onkin aika muhkea. Mutta välillä on siitäkin harmia. Eilen iltalenkillä blogikoira meni haistelemaan puretun omakotitalon aidan vierustaa. Ihmettelin, kun koira ei tulekaan takaisn, vaan riuhtoo itseään irti jostakin. Tontin aidan raosta oli kasvanut paksupiikkiinen ruusun oksa, joka oli tunkeutunut blogikoiran turkin sisään. Yritin ensin irroittaa koiraa käsin, mutta piikit tulivat hanskoista läpi. Vähän siinä jo ihmettelin, pitääkö soittaa joku tuttu apuun pensassaksien kanssa. Mutta sitten muistin, että minulla on avainnipussa aina mukana oma nimellä varustettu micrani, jonka saksilla sain oksan ensin poikki ja blogikoiran vapaaksi. Turkkiin jäi vielä parikymmentä senttiä, jonka sitten pala palalta katkoin pois. Blogikoira kiittää kauniisti ystävääni, jolta aikanaan sain työkalun lahjaksi.

Töissä alkaa jo hiukan hermostuttaa, koska jatkosta ei ole vielä(kään) mitään tietoa. Työsopimukseni päättyy vuoden loppuun. Olisi vain aika kiva saada tietää jatkuu/ei jatku, jotta pystyisi suunnittelemaan jo hiukan ensi vuottakin. 

Tässä ne nyt ovat. Irinan suosiollisella avustuksella sain kuin sainkin toiset sormikkaat M:n kätösiä lämmittämään. Kiitokset myös M:n puolesta.

Viikko on ollut ja tulee olemaan aika kiireinen. Keskiviikkona olin Wanhalla Walimolla ammattijärjestön vuosikokouksessa. Ei se kokous niinkään, mutta sen jälkeen oli Ulla Tapanisen Show ja illallinen. Ja ainahan pitää mennä, jos on ilmaista ruokaa tarjolla;) Ja se ruoka oli tosi hyvää. Mies tosin valitteli, että olen pari päivää tuoksahtanut vahvasti valkosipulille.

Huomenna on jälleen kerran hautajaiset. Vainaja ei ole sukua, mutta olimme yhdessä vaiheessa hänen kanssaan paljon tekemisissä.

Sunnuntaina pitäisi sitten suunnata Tampereen messuille. Täältä on lähdössä bussikuljetus, johon ilmoittauduin. Jos joku tunnistaa messuilla, voi kernaasti tulla juttelemaan.  

Viime tiistaina ulkoilimme blogikoiran kanssa lumisateessa, joka tosin ei ollut lainkaan luvatun kaltainen. Mutta maisema kaunistui kerralla. Kuvat on otettu kännykkäkameralla, joten taso on sen mukainen.

Ensinnäkin Iso kiitos kaikille lanka-apua tarjonneille! Sain lisää lankaa Irinalta, joten oikein paljon kiitoksia sinne erityisesti!!!

Isänpäivää on meillä vietetty perinteisesti: onnittelulaululla ja lahjoilla ja M:n leipomalla isänpäiväkakulla. J:kin soitteli Pietarista. 

M tilasi minulta jokin aika sitten pipon, mutta sen aloittaminen siirtyi sormikkaiden takia. Sormikaslangan loputtua oli hyvää aikaa saattaa pipo valmiiksi. M sai itse valita langan ja värin perusteella valikoitui Nallen aloe vera -versio. Pipon tein Jatan mainion Mario-myssyn ohjeen mukan soveltaen.  Ainostaan koriste puuttuu vielä, mutta ajattelin, että Tampereen messuilta saattaisi löytyä jotain kivaa siihen.

Kuva jälleen vääristää väriä; sävy on huomattavasti tummempi.

Hyvää Isänpäivän jatkoa kaikille! 

Vuosi sitten tein M:lle baskerin, josta jäi lankaa jäljelle. Päätin jo silloin, että joutessani teen loppulangoista sormikkaat. Harmaasta sormikkaat valmistuivatkin. Ne menivät heti käyttöön ja kuvakin on otettu jo viikon käytön jälkeen ja siitä näkyy, että Lanett on jonkin verran hankaantunut. Sormikkaissa suurin toive oli, etteivät ne saa kutittaa. Siksi valitsin Lanetin.

Ajattelin saman tien tehdä punaisesta myös vaihtosormikaat. Mutta en sitten muistanut, että jostain syystä baskeriin kului punaista enemmän kuin harmaata. Seuraus oli, että lanka loppui kesken.

Joten jos jollakulla lukijalla olisi nurkissa sen verran punaista Lanettia, että saisin siitä vielä peukalot ja 2,5 sormea, olisin todella kiitollinen. Uutta kerää en viitsisi ostaa, kun tarkoitus olisi päästä vanhoistakin eroon.  

J palasi tänään Pietariin. Hän on ollut syyslomalla kotona perjantaista lähtien. Seuraavan kerran tapaammekin vasta jouluna. Venäjällähän ei tunnetusti vietetä joulua ja aikaisemmin joululomaakaan ei ole ollut jouluna lainkaan. Siitä on ollut sen verran nurinaa, että joululoma alkaa 23.12. Onneksi!

Sartsalta sain syystunnustuksen. Kiitos oikein paljon!

Tämän jaan takaisin Sartsalle, tottakai. Ja sitten vielä Janetille, Eilalle ja Irinalle. Olkaapa hyvät:)

Sukat eivät ole vielä saavuttaneet uutta omistajaansa, mutta seuraava osamaksuerä on jo valmiina. Syynä on  yhdistelmä paksu lanka ja paksut puikot .

Saaja toivoi kämmekkäitä sekä itselleen että pojalleen. Pojan kämmekkäät saavat vielä odottaa, koska M tarvitsee sormikkaita ja pipoja. Mutta ystäväni kämmekkäät on tehty suurinpiirtein Ursuksen mallineuleen mukaan. Varren alkuun vain tein muutaman rivin ainaoikeaa. Malli ei oikein tahdo kuvassa erottua, mutta luonnossa se on ihan selkeä.

Lankana on Novitan kampanjalanka Sonja (80% akryyliä ja 20% villaa) ja puikot olivat 7 mm:n sukkapuikot. 

Meillä on ystäväni kanssa sopimus, että hän ompelee minulle ulkoilupuvun ja minä vastavuoroisesti neulon. Ensimmäinen osamaksuerä on jo valmistunut, Juolukka-sukat elokuun Suuri Käsityökerho -lehdestä.

Näitä sukkia sitten tehtiin pitkään ja hartaasti. Tein varmasti viisi mallitilkkua ja mallineule ei vaan onnistunut. Olin jo huomannut pari virhettä mallineuleen ensimmäisellä rivillä, mutta niidenkään korjaus ei auttanut. Olin jo valmis luovuttamaan, mutta sitten vielä googlasin, jos vaikka jollakin olisi ollut samoja ongelmia. Sitten löysinkin tälle sivulle ja johan alkoi sukan teko sujua.  

Tässä vielä malliksi kuva lehden mallineulesta:

Verratkaa ensimmäistä riviä. Loppujen lopuksi sukat kuitenkin valmistuivat.

Lankana on Kirjo-Pirkkaa ja puikkoina 2,5 mm:n bambut. Huippumallina toimii blogimies;) Sukista löytyy myös käsityön jälki: keskimäisen raitakuvion keskisininen raita on leveämpi kuin kahdessa muussa.

Viikonloppuna kävimme ystäväni J:n kanssa sienessä. Parin tunnin sienestämisen ja teetauon jälkeen lähdimme paluumatkalle, mutta kuinka ollakaan tuttua reittiä ei löytynytkään. Reilun kahden tunnin harhailun ja parin puhelinsoiton jälkeen tapasimme pari koiranulkoilluttajaa, jotka kertoivat lähimmän asfalttitien olevan vain reilun sadan metrin päässä. Loppujen lopuksi pääsimme tuttuun paikkaan ja J soitti miehensä hakemaan meidät ja blogikoiran. Olimme harhailleet useamman kilometrin, mutta onneksi lähdimme liikkeelle aamusta, joten pelkoa pimeästä ei olut. Aina ei Lassiekaan osaa palata kotiin:)

Ystäväni J muuten kertoi tänään löytäneensä blogini viikonloppuna. Perheen lisäksi tästä blogista ei ole tiennyt kuin yksi ihminen neuleblogien  ulkopuolella. No, nyt heitä on kaksi. Terveisiä vaan J:lle.

Elämme muutenkin jännittäviä aikoja; M on aloittanut tänään autokoulussa ajotunnit.  

Joten edelleen teen vain pieniä töitä. Nyt olen aivan ihastunut neulatyynyihin tai oikeastaan niiden virkkaukseen. Ohjeen löysin Kauhavan Kangas-Aitan sivuilta.  Nyt näitä on valmiina kaksi ruusunpunaista ja yksi oranssi.

Ruusunpunaiset on tehty Kotiväestä ja oranssista on vyöte hävinnyt. Kokku oli 2,0mm.

Viime sunnuntaina M, mies ja blogikoira päättivät lähteä eräretkelle lapsuudenkodin maisemiin. Retki alkoi hyvin ja kaikki olivat hyvällä tuulella. Noin kilometrin päässä oli liejuinen oja. Ensimmäisenä kulkenut mies hyppäsi yli vaivatta. M:llä oli jalassaan liian suuret kumisaappaat, jotka jäivät kiinni liejuun ja koko tyttö kaatui selälleen ojaan. Viimeisenä hypännyt blogikoirakin jäi takajaloistaan kiinni ja ryvettyi puoliksi. Ojasta nousun jälkeen M ja blogikoira näyttivät tältä.

Siinä vaiheessa piti koko porukan kääntyä takaisin. Onneksi olivat vaihtovaatteet mukana ja pääsivät jatkamaan retkeä toisesta paikasta. Kolmisen tuntia he vaelsivat. M:n saldo reissulta oli 13 hirvikärpästä; miehen vain viisi. Blogikoirasta ne eivät kauheasti välittäneet. Muuten retki oli oikein onnistunut ja he suunnittelevat jo uutta retkeä kevääksi - ilman hirvikärpäsiä.

Eipä täällä pahemmin upeita neuleluomuksia esitellä. Tällä kertaa on valmistunut tiskirätti. M:n vaatimuksesta hommatut värikkäämmät puuvillakerät on nyt molemmat jalostettu rättimuotoon. Punaisesta kerän tulos löytyy täältä  ja sinisestä tein omaan käyttöön Be My Dishcloth -rätin. Nyt vain käytin kaksinkertaista lankaa.

Kuva on aika tumma, mutta tuleepahan kuvio paremmin esiin. Enkä nyt sitten lupaile isompia juttuja jatkossakaan. Työn alla on kaverille sukat ja pontcho.  Niiden vastineeksi minun pitäsi saada ulkoilutakki ja -housut, mutta kangaskin on vielä ostamatta, joten ei ole sukillakaan kiire:)

Syyskiireet ovat taas alkaneet, mikä tarkoittaa, ettei käsitöitä pahemmin valmistu. Venäjän tunneilla olen ehtinyt käydä jo pari kertaa. Ja huomattu on, miten tehokkaasti kesän aikana lähes kaiken oppimansa unohtaa.  

Kummityttö täytti eilen kokonaiset 2v. Juhlat ovat ensi viikonloppuna. Pinwheel valmistui hyvissä ajoin ja koska lankaa riitti, tein vielä pipon takin kaveriksi.

Ihan tylsää aina oikein -neuletta 5 mm:n sukkapuikoilla tehtynä. Tämä tehtiin lähes kolmeen kertaan: kaksi ensimmäistä versiota olivat jopa minulle sopivia.  

Meidän perheen viimeiseltäkin loppui loma eilen. J vietiinkin tällä kertaa paikalliselle rautatieasemalle lentoaseman sijasta. Ensi lukuvuoden J viettää Pietarissa venäjän kieltä opiskellen. Vaihto on pakollinen kaikille Manchesterin yliopistossa vierasta kieltä lukeville. 

J:llä on perhemajoitus ja ainoa rajoitus, jonka hän kyselypaperiin laittoi oli kissa. Hän on joskus saanut lieviä oireita kaverinsa kissasta. Mutta mikäs se uudessa perheessä vastaan tuleekaan kuin kissa. Se niistä toiveista:)   

Tälläkin kertaa ovat valmistuneet - sukat. Nyt vihdoin sain käytettyä urheilusukkalangan kokonaan.

Nämäkin aloitin kärjestä, jotta sain kaiken langan tehokkaasti käytettyä. Kahdesta kerästä lankaa tuli kahdet sukat kokoa 41-42 ja yhdet 38:t lyhyellä varrella.

Seuraavaksi taidan vaihtelun vuoksi ruveta tekemään pipoa. 

Kosken erityisemmin pitänyt urheilusukkien ulkonäöstä, päätin käyttää kaiken mahdollisen langan, jottei sitä jää nurkkiin pyörimään. Vastalauseista piittaamatta tein toisenkin parin ja sen saa mies. Kakkossukat eroavat ykkösistä siinä, että ne on aloitettu perinteisesti varresta. Valitettavasti vain lanka on erittäin riittoisaa ja lopulle langalle pitää myös keksiä käyttöä. Vannotin myös sekä J:tä että miestä testaamaan urheilusukka-ominaisuutta(?).

Kaksoset yhteiskuvassa:

Puutarhamme:D kaunistus, luumupuu, on taas osoittautunut satoisaksi. Tämä on jo toinen huippuvuosi peräkkäin. Vaatii taas mielikuvitusta saada luumut poimittua latvasta. Valitettavasti puu ei ole vielä kasvanut niin korkeaksi, että saisimme napsittua luumut suoraan parvekkeelta. Kuvat on otettu kyseiseltä parvekkeelta.

Ritva muisti minua; kiitos paljon! Olen tosi otettu:)

 

Tätä tunnustusta en ole paljon vielä nähnytkään, joten jakelen sitä eteenpäin Tupunalle, Susulle, Mammutille, Intsulle ja Eilalle.

M:n flunssa on jo lähes parantunut ja J:kin alkaa olla tolpillaan. Minä ja mies emme ole  ainakaan vielä tartuntaa saaneet.

Otsikossa ei sitten ole kyseessä auto eikä ompelutyö, jonka vähänkin minua tuntevat tietävät minun kohdallani olevan täysin mahdoton ajatus. Sen sijaan tässä on J:n toivomuksesta virkattu kassi. Ohje on Avotakan sivuilta ja langat Korialta.

J tosin halusi, että modaan ohjetta hiukan, joten kassista tehtiin suurempi ja siihen lisättiin sangat. Lanka oli Novitan omaa Balia ja koukku kahdeksikko.

Ja mikäli kassi sattuisi kyllästyttämään, siitä voi tehdä säilytyskorin:

Huomatkaa, että korissa on jäätyneitä karpaloita; kerrankin olen lankamuodissa mukana:D On kyllä sitten ihan eri asia, tuleeko niistä valmista tänä vai ensi vuonna tai kukaties vasta seuraavana.

Tämä oli aika kiva kassi; voisin vaikka tehdä itsellenikin ja korinakin tykkäisin. Tosin oikean käden peukalo alkoi oireilla ilmeisesti liian tiukan virkkauskäsialan takia.

Kiitoksia kaikille edellisen postauksen nimpparionnitteluista!

Pinwheelistä vielä sen verran että koko takin halkaisija on noin 57 cm ja halkaisija ilman reunusta noin 38 cm. Hihat olivat 32 cm pitkät. 

Viime vuonna ostin Tampereen messuilta "urheilusukkalankaa". Nyt sain sitten ensimmäisen parin neulottua. Valmiit sukat eivät erityisesti miellytä silmää, mutta onneksi miesväki ei pidä väriä pahana. Nämä ovat ensimmäiset sukat, jotka neuloin kärjestä aloittaen. Raitoja en edes yrittänyt kohdistaa, mutta sattumalta neuloutuivat aika kohdakkain.

Meillä M potee syysflunssaa (ei sika) ja ilmeisesti J on saanut tartunnan. Tänä vuonna koulusta tarttui kyllä ennätysnopeasti. Ensimmäinen kouluviikko ei vielä ollut lopussa, kun jo M:n kurkkua kivisteli. Tänään muuten uutisoitiin, että yhdellä Lahden ala-asteella leviää influenssan sikamuoto korkeine kuumeineen. Joten jäämme odottelemaan...

Tämä rätti on tarkoitettu M:n parhaalle ystävälle, jonka isä haudataan tänään. M itse ehdotti rättiä, jossa olisi sydämiä ja tytön lempiväri on keltainen. Toivottavasti tämä tuo hänelle edes hiukan aurinkoa niin kovin synkkään loppukesään.

Kuvio ei kuvassa oikein erotu, mutta malli on Be My Dishcloth ja se on neulottu kolmosen puikoilla ja lankana Mandarin Petit.

Tämän kesän neulon ja puran ja edelleen neulon ja puran -projekti on valmis. Ei varmaan olisi tarvinnut purkaa aivan niin paljon, jos olisin painanut mieleeni heti lukemisen jälkeen, että myös viimeisillä kerroksilla pitäisi tehdä lisäyksiä. Muuten malli on suorastaan nerokas ja lanka oli ihanaa neulottavaa. Ja kyseessähän on kummitytön seuraava synttärilahja, marjapuuro-Pinwheel.

Nappi on peräisin muuten Susun kaupasta;)

Ja lanka on

Puikkoina käytin 5 mm:n sukkapuikkoja sekä samankokoisia pyöröjä.

Aika harvoin olen nauttinut yhtä paljon jonkin neulomisesta. Purkamisesta tosin pidin huomattavasti vähemmän.

Voitin viime kuussa Seijasiskon matkakertomusarvonnassa ja tänään oli voittopaketti tupsahtanut postilaatikkoon. Siellä oli Budapestista ostettuja lasinalusia ja pulloessu sekä hassua hapsulankaa. Kiitos Seijasisko; näille kaikille on varmasti käyttöä!

Myös Sartsa antoi tunnustusta. Kiitos!

Tämä on tainnut kiertää niin paljon eri blogeissa, että jätän tällä kertaa jakamatta eteenpäin.

Olen muuten saanut käsityönkin valmiiksi ja se on - tiskirätti. M valitti eräänä päivänä, että meillä on niin kauhean tylsän värisiä rättejä, joten ostin Anttilasta halpaa puuvillalankaa ja tiskirättiä kehiin.

Kyseessä on Puffalump Limbo Line ja se on neulottu 5 mm:n puikoilla. Meillä alkaakin sitten värikäs rättikausi, koska tätä lankaa jäi vielä ja kerä sinistä odottaa vielä:D

Olen hiljakseen kesän aikana tutkiskellut lankavarastojani ja pyrkinyt käyttämään ensisijaisesti niitä, kun inspiraatio iskee. Yhtenä päivänä löysin orvon Huopanen-kerän, jonka olin ostanut tarkoituksena tehdä lapaset, mutten sitten tykännytkään neuloa niitä ja purin koko aloituksen. Tällä kertaa päätin tehdä patakintaan, kun käytössä olevat olivat jo poisheitettävässä kunnossa. 

Tein kintaan Novitan ohjeen mukaan. Tosin pystyin käyttämään vain 8mm:n sukkapuikkoja, koska minulla ei ole ohjeen mukaisia 10mm:n sen paremmin sukka- kuin pientä pyöröpuikkoakaan.

Tässä nyt nämä perinteiset ennen ja jälkeen kuvat. Vertailukohteena miehen silmälasikotelo.

Patakintaasta tuli yllätyksekseni aivan sopiva:)

Sain SNY:ltä alpakkaa pari kerää viimeisessä paketissa. Ja hetken mietittyäni muistin vanhan kunnon sukkamallini, jonka olen yleensä toteuttanut lanetista, mutta ohjeen lankana on juuri alpakka. Halusin nähdä, miltä malli tuntuu juuri tarkoitetulla langalla.

Mallihan on täältä.

Näistä tuli ihanan pehmoiset ja M hinkuaa itselleen samanlaisia. Pitänee varmaan tilata lisää lankaa:D

Vielä vastauksia koirankarvakyselyihin: lähetin lankaa noin 0,5 kiloa ja takaisin sain 148g. Mutta tarkoitus olisikin, että saisin juuri tuon määrän ja Sanski saisi pitää loput. Koostumuksesta kannattaa kysellä Sanskilta itseltään, mutta hyvin koiramaiselta lanka tuntuu.

Viimeksi lupasin käsitöitä ja ihme ja kumma nyt ovat valmistuneet kämmekkäät työkaverille. Hän täytti 40 viime viikolla, mutta on ollut reissussa koko viikon, joten ajattelin tänään viedä paketin postilaatikkoon odottamaan paluuta.En pyrkinyt tekemään mitään kesäistä, koska näistä on jälleen ensi talvena hyötyä työpaikalla.

Malli näissä on Spirogyra, jonka tein jo aiemmin reumalangasta. Se oli kuitenkin malliin liian ohutta, joten kokeilin nyt woolia, joka tuntui oikein hyvältä.

Lempinimensä mukaan työkaveri saa myös mukin.

Tässä vielä koko paketti.

Juhannus on taas tältä vuodelta lähes ohitse. Oltiin jälleen Joutsassa vuokramökillä, jossa olemme viihtyneet aina tosi hyvin.

Sen verran otsikkoa pitää korjata, että ensimmäinen itse tehty joululahja. Kaupasta ostettiin jo heti viime joulun jälkeen yksi lahja.

Langan näihin sukkiin ostin pari vuotta sitten. Ensimmäisenä jouluna en ehtinyt tehdä niitä. Viime jouluna tein sukat lähes valmiiksi, mutta malli ei sittenkään miellyttänyt, joten jäivät antamatta. Kun muut kiireet hellittivät päätin sitten tehdä ne ajoissa valmiiksi.

Lankana näissä on Sisu. En erityisemmin pitänyt langasta; se tuntui jotenkin kovin kovalta ja takertui paljon puikkoihin (tähän tietysti osansa oli purkulangallakin).

Malli on Ullasta Saku-sukat. Sukat ovat luonnossa tummemman siniset.

Kiitos kaikille onnittelijoille sekä miehen että minun puolestani! Töissä asian tullessa ilmi pari henkilöä kysyi, pitääkö onnitella vai valittaa surua. Mielenkiintoista:D

Sen jälkeen kun tein Kristiinalle Himppu-mummon pannulapun, niin pitihän vielä kokeilla eri väriyhdistelmillä. Lankoina lähinnä 7-veikan ja Nallen jämiä ja joitain vyötteettömiä. Koukkuna oli Nalle-lapuissa 2 mm ja muissa 3mm. Näitä oli mukava tehdä, mutta eivätköhän riitä toistaiseksi.

Maaliskuussa osallistuin haasteeseen lähettää viidelle jotain itse tehtyä. Kaksi rohkeaa tarttui haasteeseen. Ja he ovat nyt saaneet itse tehdyt neuleet/virkkaukset.

Tupuna sai kesä-kaulaliinan ja  kesäkassin:

Huivin ohje on Novitalta ja lankana siinä on Butterfly. Kassi on virkattu Samos Lollipopista ja ohje on peräisin Yhteishyvästä.

Ritva sai myös kaulaliinan ja lisäksi pari tiskirättiä, joita kohtaan hän erehtyi osoittamaan mielenkiintoa.

Huivi on vanha tuttu Feather & Fan. Lankana tässä on Nalle. Tiskirätit onkin esitelty jo aikaisemmin.

Molemmat huivit olen halunnut toteuttaa jo aikaisemmin, muttei ole löytynyt käyttäjää. Nyt sitten huomasin tilaisuuden tulleen itseni toteuttamiseen, koska vastaanottajat eivät periaatteessa voineet arvata, mikä heitä odottaa:)

Euroviisutkin on jälleen kerran lauleskeltu. Minusta oikea kappale voitti. Suomi olisi voinut sijoittua paremmin; eivät Waldo ja kumppanit sentään noin huonoja olleet. Ei auttanut, vaikka Jkin äänesti Suomea Mansesta käsin.

Toissa viikolla käytiin lyhyellä vierailulla Tampereella. Sain matkakumppanit suostuteltua käymään keskustassa täällä.  Tuloksena oli minulle itselleni ohutta pirkkalankaa, koska ne värit olivat niin kauniit. Mitähän ihmettä minä niistäkin teen.

Kun kesä lähenee, niin virkkausinto nousee. Ja mitäpä sitä muuta tekisi kuin pannu/patalappuja. Kumpaa muuten käytätte? Meillä puhuttin aina pannulapuista. Tämä on tuttu Himppu mummon patalappu. Lankoina on Nalle coloria ja ilman vyötettä ollutta vaaleaa lankaa.

Jo vuosi sitten, kun Novitan kesä 2008 ilmestyi, ihastuin tähän pannulappuun. Mutta silloin oli paha neulekyllästyminen meneillään enkä saanut oikein mitään aikaiseksi. Nyt sitten ryhdistäydyin (noin vuoden myöhässä) ja virkkasin lapun. Ja siitä tuli tosi kaunis.

Valkoiset ja vihreät on tehty ohjeen mukaan Kotiväestä, mutta kukka on kaksinkertaista virkkauslankaa.

Näitä taidan tehdä lisää.

Vappuna ei oikein lepoaikaa ollut kuin vappuaattona, jolloin käytiin miehen kanssa syömässä. Heti vapunpäivänä startattiin entiselle kotipaikkakunnalle ja erittäin viileään lapsuudenkotiin. Talvi kylmentää paikat siellä peruslämmöstä huolimatta niin, että lämmintä on odotettavissa vasta loppukesästä. Puillakaan emme voineet lämmittää, koska ensin pitää odottaa nuohoojan arvio hormien yms. kunnosta.

Vapunpäivänä kävimme tervehtimässä miehen iäkästä melkein-sukulaista ja lauantaina olivat sitten hautajaiset. Lauantaina tulimme myös takaisin kotiin ja lämpimään:) Eilen tuli sitten kyläilykutsu naapurikaupunkiin ristiäisten rääppiäisille. Maaliskuussa syntynyt nuori neiti oli aikaisemmin päivällä kastettu ja mekin pääsimme osallisiksi täytekakusta:) 

Vapun aikoihin sain valmiiksi pari tiskirättiä.

Lankana on jälleen kaksinkertainen kotiväki ja puikot 5mm suorat. Rätteihin ohjeet ovat täältä ja täältä.

Sekä Irina että Seijasisko ovat haastaneet minut kertomaan tunnusmerkkejä. Joudutte hiukan vielä odottamaan, että ehdin saada skannerin käyttööni ja laitan ihan omakuvan:)

Meillä on 3/4 perheestä sairaana. Vain mies jaksaa puurtaa töissä ilman oireita. Pahimmin oireilee M, jolle sain eilen kaupungin viimeisen yksityisen lääkäriajan tälle päivälle. Tietysti kunnalliselle puolelle pääsee jonottamaan muutamaksi tunniksi, mutta tällä kunnolla siihen ei varmaan löydy halukkaita. Itsekin yritin päästä tohtorin puheille, mutta edes työterveydestä ei aikaa irronnut.

Yhdet lapaset olen saanut valmiiksi ja ne lähtivät toissapäivänä ystävälle.

Lankana on isoveli ja malli vanha tuttu lovikka.

Ja kiitos Tarja kortista! Sen myötä toivottelenkin kaikille oikein mukavaa pääsiäistä:)

En ole oikein koskaan innostunut askartelusta. Kun lapset olivat pieniä, se oli yhtä tuskaa. Koska ei siihen luontaisia taipumuksia ole, niin sitten ei ole. Nyt kuitenkin innostuin tekemään Möhönasun mainiolla ohjeella tipuja. Valmiiksi tuli kukko, kana ja tipu.

Olenkin koko talven odottanut, milloin flunssa iskee. Ilmeisesti nyt on sen aika. M yskii pahasti ja J hiukan vähemmän. Tänä aamuna sitten yskin minä ja olo on muutenkin ankea. Kummityttö vanhempineen oli myös viikonloppuna kylässä, mutta tuntui, ettei jaksaisi millään tehdä pakollisiakaan hommia.

Tänään on palmusunnuntai, mutta ainoatakaan virpojaa ei ole käynyt. Kuitenkin taloyhtiössä on paljon lapsia. Ilmeisesti vanhemmat ovat pelästyneet lehtikirjoittelua, jossa pienet virpojat tuomitaan. Minusta siinä ei ole mitään pahaa; oltiin jopa varattu palkatkin valmiiksi.

Eilen tuli neuleen valmistumiselle tosi kiire. Tuttavaperheen vauva putkahti maailmaan pari viikkoa etuajassa ja minulla oli suuret suunnitelmat, mitä vauvalle neuloisin. Mutta enhän minä ehtinyt. Ajattelin sitten, että lähetän postissa valmiit neuleet, mutta perjantaina juttelin tuoreen äidin kanssa ja selvisi, ettei hänellä sairaalaan mitään sukulaisryntäystä ollutkaan, kuten olin kuvitellut. Päätettiin miehen kanssa, että lähdemme katsomaan vauvaa seuraavana päivänä. Laitoin puikot suihkimaan ja tuloksena oli vauvan peite Lidlin puuvillalangasta. Äitinsä on hyvin herkkäihoinen, joten en uskaltanut ajatellakaan mitään villaan viittaavaa. Sain peitteen valmiiksi iltapuolesta ja prässäsin sen ennen lähtöä ja jouduin paketoimaan sen hiukan kosteana, mutta valmiiksi tuli.

Olisin halunnut tehdä hiukan isomman, mutta aika loppui kesken. En myöskään ehtinyt mitata sitä. Lankaa jäi siis yli ja siitähän tehtiin taas kerran - tiskirätti vaakatilkun tapaan.

Katsotaan, miten Lidlin puuvilla rättikäytössä kestää:)  

Itse asiassa tapojeni vastaisesti on useampi kesken. Osa on salaisia, osa sitten taas ei. Tässä kuitenkin valmistuneet sukat, jotka menevät em. ystävälle possujen yms. seuraksi. Olen perinteisesti neulonut hänelle sukat synttärilahjaksi. Viime vuonna tosin tarvitsin enkeliä hommaan, koska rannemurtuma haittasi pahasti neulomista. Tämän vuoden sukat piti saada jo kylpylään mukaan, mutta silloin oli vasta yksi sukka valmis. Joten Jaywalkerit pääsevät vasta keskiviikkona oikealle omistajalleen.

Kuvassa värit ovat liian haaleat, mutta käytin tässä Hepsin ohjetta kuten parissa aikaisemmassakin sukkaneulomuksessa.  Raitoja en ruvennut sen kummemmin kohdistamaan, vaan saivat tulla, kuten halusivat. Ja melkein kohdakkain menivät. 

Ystäväni, joka ei lue tätä blogia, täyttää 50 maaliskuun alussa ja juhlat ovat ensi lauantaina. Meillä on ollut yhteisenä juttuna possut, joten ajattelin juhlan kunniaksi neuloa hänelle sellaisen. Ja kyllä minä sen tein, mutta...

Suoraan sanottuna en tiedä, kehtaanko antaa tätä. En ole oikein hyvä tekemään pehmoja ja tämä on taas varsinainen viritys. Lanka tässä on Nallea, puikot kolmoset ja ohje täältä.

Samainen ystäväni näki minut kerran neulomassa tiskirättiä ja ilmoitti tarvitsevansa sellaisen ja vaaleanpunaisen. No, tarviikos neulojaa yllytttää. Lanka on edelleen kaksinkertaista kotiväkeä, puikot kolmoset, reunukset aina oikein ja välissä 2o, 2n.

Kun kerran alkuun pääsee, pitää tehdä toinenkin - siis tiskirätti. Ja koska ostin kesällä runsaasti Kotiväkeä pussissa, pitäähän se johonkin käyttää. Oli minulla sille toinenkin käyttötarkoitus, mutta se vähän siirtyi:)

Tämän rätin tein kulmasta aloittaen ainaoikeaa vähän Vaaka-tilkun tyyliin.

Tekniset tiedot ovat samat kuin edellä. Tietoja käyttökokemuksista seuraa, kun ehdin niitä saada:)

Eilen minulla oli oikein toivottu vieras. Tupunan kanssa pidimme kahdenkeskisen neuletapaamisen meillä kotona. Tupuna toi minulle tuliaisia.

Ja katselimme yhdessä Intsua TV:stä. Kiitos käynnistä Tupuna; oli mukavaa, kun kerrankin oli samanhenkistä seuraa:)

Olen myös salaisten juttujen lisäksi neulonut jotakin sellaista, mitä en koskaan uskonut tekeväni eli tiskirätin. Tarkoitus ei kuitenkaan ole tiskata sillä, koska käteni eivät kestä tiskiaineita ja kumihanskoilla en osaa. Joten tiskaamiseen käytän edelleen tiskiharjaa. Mutta tätä olisi tarkoitus koekäyttää pölyrättinä.

Lanka: Novita kotiväki kaksinkertainen

Puikot: 6mm pyöröt

Malli:    perus korinpohja

Rätin alussa ja lopussa on kolme kerrosta aina oikein. Samoin joka kerroksen alussa ja lopussa on 3s aina oikein. Silmukoita oli kaikenkaikkiaan 41 ja korin päreet olivat aina 7s. Aika näyttää, teenkö näitä lisää.

Vihdoin sain jotain esiteltävää valmiksi. M:llä on nyt uusi liivi. Tässä M edestä:

Ja tässä M takaa.

Liivi piti kuvata niin pikaisesti, ettei alle ehtinyt vaihtaa jotain muuta paitaa, mutta käyhän se näinkin.

Lanka on Tallinnasta noin puolitoista vuotta sitten hankittua ja M:n itsensä valitsemaa. Hän aikoinaan vannotti, että ko. langasta tehdään nimenomaan hänelle jotakin.

Liivin malli on Novitan Talvi 2008 -lehdestä. Resorissa puikot ovat 3,5mm ja pitsissä 5,0mm.

Ja Pelicans voitti lauantaina! Katsomo oli täysi ja tunnelma loistava:)

Viime heinäkuussa innostuin mukaan Anna hyvän kiertää –tempaukseen. Onneksi siinä oli vuosi aikaa, koska olen tajuttoman hidas tekemään. Mutta määräajan puitteissa sain neulottua kaikille kolmelle. Pakkaskelit innostivat neulomaan vähän lämmittävää.  Ja kuten kuvasta näkyy, olen addiktoitunut Aileihin.

Lovikat ovat Jampalle, pitkät ailit Jossulle ja perusailit Anulle.