Palattu ollaan. Matka meni hyvin; kukaan ei myöhästynyt mistään eikä sairastunut tms. Todella ihanaa oli nähdä J:tä pitkästä aikaa. Menomatkalla koneessa neuloin M:lle kaulahuivia puupuikoilla. Valitettavasti lanka loppui kesken, joten paluumatkalla piti aika käyttää muuten.

Laitan muutamia kuvia. Vaikka Manchester ei mikään turistirysä olekaan, on siinä tiettyä englantilaista viehätystä. Postikortteja sieltä on vaikea löytää. Onneksi hotellin vieressä oli postitoimisto, joka myi myös kortteja.

Tässä on sitten meidän hotelli.

  

Hotellin kyltissä taisi lukea 4 tähteä, mutta meikäläisittäin se ehkä lukeutuisi 2+ tasolle. Toisena aamuna kylppärin katosta/lampusta alkoi vuotaa vettä, kun yläkerran asukas oli suihkussa. Tuli vähän kiire sammuttaa valot, koska sähkötyöt olivat varmaan samaa luokkaa kuin putkityötkin. Muuten ihan hyvänkokoinen huone ja aamiainen sisältyi hintaan.

Siellä olivat valitettavasti alkaneet alennusmyynnit. Valitettavasti siksi, että meillä oli mukana teini, joka rakastaa shoppailua. Minua taas ei saa vaatekauppaan, ellei ole ihan pakko. Joten heti toisena päivänä piti suunnistaa ostoshel.. eikun ostoskeskukseen, jonka M muisti viime kerralta. Minä vältyin siltä viimeksi, kun jouduin tulkiksi muualle. Tämä ostoskeskus, Trafford Centre, oli kyllä yksi mahtailevimmista, jonka olen nähnyt.

  

  

Kuvista ei oikein saa käsitystä, miten valtava se on. Ja viereen rakennetaan jo toista; sinne kai tulee huonekalut ja jotain muuta.

Mutta koko hehtaarihallissa ei ollut yhtään lankakauppaa!!! En nähnyt niitä kaupungin keskustassakaan, joten ilmeisesti siellä ei neulota.

Joulukoristelut aloitetaan siellä todella ajoissa:

Lopuksi vielä näkymä ihan keskustasta.

Kuten Lontoossa on London Eye, pitää Mansessa olla myös oma maailmanpyörä. Pikkuisen on pienempi kuin Lontoon vastaava.