Viime viikon loppupuoli ja tämän viikon alku on ollut kovin kiireinen. Torstaina olin pukeutumisillassa ja trenditietoisille tiedoksi 80-luku tulee: haaremihousut, korkeat vyötäröt ja topatut olkapäät. Värejä tulevat olemaan voimakas keltainen, sininen ja vihreä ja näiden vastapainona kalpea vaaleanpunainen. Laukkua sitten enää kanneta kainalossa vaan käsivarrella kuten esimerkiksi 50-luvun hienojen naisten kuvissa näkee. Kyllähän siellä oli paljon muutakin, mutta nämä nyt jäivät mieleen. Niin ja tehtiin siellä pienimuotoinen värianalyysikin. Olen sitten kesä ja ilmeisesti alkukesä, koska keväänkin värit kävivät :D

 

Perjantaina oli sitten perunkirjoitus. Eräänlainen päätepiste sekin; ei ainakaan enää tarvitse haalia erilaisia papereita eri paikoista yms. Mutta vielä pitää odottaa, että perunkirja lainhuudatetaan ja että se palautuu perunkirjoittajalle. Samalla reissulla käytiin viemässä haudalle lyhty ja havuja. Lyhtyyn mahtui isompi öljykynttilä, joka varmasti paloi isänpäivänkin.

 

Viikonloppu vietettiin kotona lepäillen. Hyvän ystäväni piti tulla meille kylään, mutta hän sairastui ja vierailu piti siirtää toiseen ajankohtaan. M teki kakun, joka onnistui todella hyvin. Vaikka isänsä on perinteisen kerma-mansikka-kakun vakaa kannattaja, tällä kertaa Marianne-karkin –makuinen kakku kelpasi erinomaisesti.

 

Eilinen ilta vietettiin Bondin merkeissä. Quantum of Solace oli vähän parempi kuin kuvittelin, mutta jos Bondit jatkuvat tätä rataa, voin varmasti lopettaa katsomisen. Elokuva oli julma, surullinen ja muutenkin vain – ankea. Sitä ei enää erottanut mikään tavallisista toimintaleffoista, joista en erikoisemmin välitä. Olen pitänyt Bondeissa olevasta huumorista ja pilkkeestä silmäkulmassa ja siitä, ettei tappaminen ole pääosassa. Kaikki tämä puuttui. Takaa-ajokohtauksetkin oli leikattu kuten MTV:n musiikkivideot. Silmä ei kerta kaikkiaan ehdi mukaan. Casino Royalekaan ei ollut suosikkini, mutta siinä oli edes jotain Bondmaista, kun taas tässä ei ollut kuin nimi 007.