Kylläpä aika on taas rientänyt. Tietysti työt haukkaavat valtaosan valveillaoloajasta, joten muille harrastuksille jää vähemmän aikaa.

Viikko sitten äiti täytti 85 vuotta. Blogimiehen kanssa hommasimme juhlapäivän aamuna parit täytekakut, kukat ja otimme myös serkkuni mukaan ja ajelimme äidin luo palvelutaloon. Yllätys oli täydellinen ja ilmeisen mieluinen myös. Toisen kakun korkkasimme keskenämme ja toinen jäi talon porukan iltapäiväkahveille. Edellisessä kirjoituksessa esittelemieni ranteenlämmittimien lisäksi veimme lahjaksi myös vaasin. Lahjan keksiminen on välillä hankalaa, koska äidin elämä on kuitenkin melko rajoittunutta. Vaasista ajattelimme olevan hyötyä, koska vieraat yleensä tuovat kukkia tullessaan.

  

Kun selvisimme äidin luota kotiin, lähdimme miehen kanssa molemmat Pasilaan. Mies lähti kaverinsa kanssa Karjala-turnauksen Suomi-Venäjä -matsiin ja minä työpaikan virkistäytymisiltaan. Työporukan kanssa kävimme ensin syömässä täällä. Ja ruokailun jälkeen Studio Pasilassa katsomassa ja kuuntelemassa stand up:a. Ruoka Terra Novassa oli erinomaista ja stand up kerrassaan loistavaa. En muista, koska viimeksi olisin nauranut noin paljon. Miehen kanssa pääsimme kätevästi junalla kotiin. Tällä kertaa VR toimi eikä junassa ostetuista lipuista otettu lisähintaa.

Ystäväni pyysi minua neulomaan ystävälleen, joka makaa sairaalassa toipumassa aivoinfarktista, söpöt sukat. Mallin löysin Novitan sukkalehdestä.  Minulla sattui olemaan jäljellä kerä 7 veljestä, punaista Martta-väriä, joten lanka ja malli löysivät toisensa. Tänään vein valmiit sukat ystävälleni ja ne matkaavat eteenpäin ensi viikolla. 

Sukat ovat kyllä samankokoiset, vaikka kuvassa toinen näyttää lyhyemmältä. Ja mallina toimi jälleen luottomallini M.