Kenellekään ei varmasti ole yllätys, että J on jälleen ulkomailla; tarkemmin sanoen virallisella opiskelupaikkakunnallaan Manchesterissä. Viime vuosi vierähtikin Pietarissa, jossa J viihtyikin erinomaisen hyvin.

Nyt, kun koulu ei enää haittaa itsensä toteuttamista, M:kin avartaa maailmankuvaansa. Hän ei enää sitten tyytynytkään Eurooppaan, vaan kiertelee tällä hetkellä Uudessa-Seelannissa. Pääkaupunki, Auckland, on nähty. Nyt on sitten vuorossa bussikierros molemmilla saarilla. Kunnes on hankittava lisärahoitusta. M:n ja kaverinsa olisi tarkoitus mennä marraskuun puolenvälin paikkeilla viinitilalle töihin. Tytöillä on molemmilla work and travel -viisumi, joten työnteolle ei pitäisi olla mitään estettä.

M vaikutti hiukan kypsyneeltä lentämiseen yli 30h:n yhtäjaksoisen ilmassa olemisen jälkeen. Tämä tosin sisälsi yhden teknisen välilaskun ja yhden vaihdon. M lensi ensin Lontooseen ja yöpyi siellä, koska lento Uuteen-Seelantiin lähti heti aamulla. Tämä vaihtoehto oli edullisempi kuin lento Helsingistä. Aikaeroon (+10 tuntia) totuttelukin otti aikansa, mutta sitten olikin täysi rähinä päällä. Kuten kuvista näkyy:

 

Onneksi saimme tietää hypystä vasta jälkikäteen.

Meiltä on miehen kanssa kysytty tyhjän pesän syndroomasta, mutta meillä on mennyt yllättävän hyvin. Oikeastaan J:n lähtö 3 vuotta sitten oli rankempi paikka.  M on aina ollut aika menevä neiti eikä häntä ajokortin saamisen jälkeen ole kauheasti kotona näkynytkään:D Joten toistaiseksi kotirintamalla kaikki hyvin.