Taisin jossain vaiheessa mainita, että yhteisiä aviovuosia tuli tänä vuonna täyteen 25. Yhteisellä päätöksellä emme juhlineet emmekä lahjoneet sen kummemmin. Mutta matkan päätimme tehdä ja ihan kahdestaan. Se jäi silloin 25 vuotta sitten tekemättä. Blue1:n tämän kesän uutuuskohde oli Biarritz ja ei muuta kuin sinne.

Lennot Biarritziin ovat kaksi kertaa viikossa perjantaisin ja tiistaisin. Joten heti perjantaiaamuna puoli neljältä oli herätys ja lento lähti seitsemältä. Onneksi se oli suora, joten laukutkin tulivat kuten pitikin. Perillä satoi tihkua, mutta oli lämmintä. Iltapäivällä sade loppui ja aurinko paistoi ja oli kuuma. Lentokenttä on lähellä kaupunkia ja ihanan pieni. Hotellille päästiin taksilla ja pääsin käyttämään 30 vuotta sitten opeteltua ranskan  perussanastoa. Bonjour, bonsour, merci ja au revoir. Näillä pääsikin tosi pitkälle ja lisäksi vielä iloinen hymy päälle. 

Hotel de l'Ocean ja meidän (ranskalainen) parvekkeemme on toisen kerroksen toinen vasemmalta.

3697406981_6147ac38c5.jpg

ja näkymä parvekkeelta.

3698217158_919c28f11c.jpg

Meidän piti saada huone sisäpihalle päin, mutta olimme niin aikaisin paikalla, että antoivat meille kalliimman huoneen merinäköalalla.

Aivan hotellin vieressä oli kirkko, jossa vihittiin lauantaina hääpari ja pääsimme katselemaan morsiamen saapumista aivan näköalapaikalta.

Tässä kirkko:

3697407283_115a665ce7.jpg

Viime äitienpäivänä vein omalle äidilleni jalohortensian lahjaksi ja nyt sitten niitä oli koko kaupunki täynnä isoina pensaina.

3697407413_30db35d013.jpg

Hotellin edessä olevalla aukiolla oli musiikkiesityksiä sekä lauantaina että sunnuntaina. Lauantai-iltana oli bändi soittamassa latinalaismusiikkia.

3698230370_af3bcaa12c.jpg

Ja sunnuntai-iltapäivänä torvisoittoa:

3697420649_6f28663314.jpg

Biarritzia pidetään suffaajien paratiisina. Ja kyllä niitä siellä olikin ja Atlantilta vyöryi mahtavia aaltoja. Lähellä oli myös pieni poukama, jossa onneksi pystyi uimaankin. Isolla hiekkarannalla ei uimisesta tullut mitään, mutta muuten tunnelma oli kuin Kanarialla konsanaan.

3697420339_d9a1c34d0b.jpg

Ranska yllätti todella positiivisesti. Olimme kuulleet juttuja töykeistä ja epäystävällisistä ranskalaisista. Täällä tapasime vain palvelualttiita, ystävällisiä ja auttavaisia paikallisia. Kuten esimerkiksi sekin kioskin tyttö, joka kyseli kotimaatamme ja sen kuultuaan kertoi ystävänsä äidin olevan suomalainen. Lisäksi hän vielä laulaa luikautti 'Jaakko kullan' ensimmäisen säkeistön lähes puhtaalla suomen kielellä:D

Oma lukunsa on tietysti ranskalainen ruoka. Huonoa ruokaa emme saaneet missään. Aamiaisella oli tarjolla croisantteja ja patonkeja ja ruoan kanssa tuli myös aina patonkia. Ruokalistalla oli aina jotain baskilaista baskimaakunnassa kun oltiin. Espanjan rajalle ei ollut kuin 30 km. Jos vielä joskus tuonne pääsee uudelleen, pitää käydä myös Espanjan puolella. Tässä vielä kuva nerokkaasta lusikankannattimesta.

3697407153_f591f85cc4.jpg

Miehen kanssa tulimme siihen tulokseen, että tämä oli yksi parhaimmista matkoistamme.