Minähän olen normaalisti yhden työn nainen. Minulle tuottaa suorastaan ahdistusta, jos minulla on useampi kuin yksi työ kesken. Mutta joskus käy niin, että joku työ on vain kertakaikkiaan jätettävä lepäämään, jotta siiinä olevat ongelmat voi ratkaista myöhemmin.

Langan tähän sain vuoden 2007 Salaiselta neuleystävältä. Se oli aivan ihanan pehmeää, mutta ompelulangan paksuinen lanka oli aivan kamalaa keriä vyyhdeltä. Onnistuin katkaisemaan sen useampaan kertaan ja mietin jo, saanko sitä ikinä edes kerittyä. SNYni ehdotti, että tekisin Minttumaarin ko. langasta ja lähetti ohjeenkin langan (joka muuten on Grignasco merinosilk) mukana. Aloituksesta, vuodelta 2008, on kuvaa täällä. Yritin tehdä sitä yksinkertaisesta langasta, mutta minulta karkasivat aina välillä silmukat ja ne ehtivät kulkea puoleenväliin neuletta ennen kuin sain ne kiinni. Yritin jopa apulangan pujottamista, jotta karanneet silmukat jäisivät siihen kiinni. Mutta suurin ongelma olivat lyhyehköt pätkät, joista yritin huivia tehdä. Langanvaihtumiskohdat näkyivät turhan selvästi ohuessa huivissa.

Joten huivi jäi odottamaan aikaa parempaa. Kunnes sitten luin jostakin blogista, että joku teki jonkunmallista huivia kaksinkertaisesta langasta. Ja se sytytti minullakin idean. Kaivoin huivintekeleen esiin ja katselin sitä aikani ja purin sen. Ja aloitin uudelleen, mutta nyt vain kaksinkertaisella langalla ja valmista tuli.

Huivi muuten poseeraa Lidlistä ostetun vaatetelineen päällä:D Siitä tuli kaksinkertaisena juuri niin kaunis kuin oletinkin. Puikot olivat 4,5 mm pyöröt. Huivin mittoja en muistanut ottaa, mutta huivi on minulle sopiva, joten aika iso:) Langanlisäyksistäkään ei tarvinnut huolehtia, koska kaksinkertaisella langalla neuloessa ne sai piilotettua hyvin. Eipä ole enää luurankoja kaapissa tai ainakaan UFOja käsityökorissa.