Koska meillä asuu meidän oma, rakas, uskollinen blogikoiramme, jolla on karvanlähtö ainakin kaksi kertaa vuodessa (joskus tuntuu, että se on useamminkin), keksimme idean kerätä karvaa hyötykäyttöön. Karvaa keräilimme pari vuotta enemmän tai vähemmän aktiivisesti paperikasseihin. Mutta viimeisen sysäyksen antoi kevään SNYssä mainostanut Rukki ja rautapata. Niiden sivujen kautta löysin Sanskin, jonka kanssa sähköpostittelin. Ja lopputulos oli 148g ihan oman koiran karvoista kehrättyä lankaa.
Tässä tuntuu vielä heikosti oman koiran tuoksukin. Blogikoira itse nuuski vyyhtiä innokkaasti. Olisi hauska tietää, mitä lanka kertoo koiralle:)
Kommentit