Mihin tämä aika on oikein mennyt? J täyttää tänään 21 vuotta.

Silloin, kesällä -87, satoi vettä koko kesän ja oli kylmä. Kesän ainut helleviikko alkoi edellisenä viikonloppuna, mutta perjantai-iltana, kun minua kärrättiin synnytyksen jälkeen osastolle, sade rapisi jälleen tutusti kattoikkunoihin. Sairaalassa viivyttiinkin peräti 2 viikkoa surkeiden veriarvojeni vuoksi. Että se aika tuntui silloin pitkältä! Nykyisin ei minua olisi siellä niin pitkään pidetty. Kesä oli sairaalan synnytysosastollakin ennätyksellinen: Synnyttäjiä oli todella vähän. Meitä taisi olla koko osastolla pienimmillään 4 äitiä.

Tässä J on kahden päivän ikäinen.

Synttäreitä juhlitaan perhepiirissä remontin keskellä. Vieraita ei ole kutsuttu muita kuin J:n kummisetä perheineen eli kummitytön porukka Tampereelta. Päivänsankarikaan ei taida pahemmin jaksaa juhlia, koska töihin on raahauduttava aamuseitsemäksi.

Pamin blogista löysin tämän ja ajattelin osallistua.

Lupaan virkata, ommella, neuloa (tai helmeillä) kolmelle ensimmäiselle, jotka jättävät kommentin tähän viestiin (laita myös osoitetietosi sähköpostiini).

Lahjan saat jossain vaiheessa seuraavan 12 kuukauden aikana, kuitenkin viimeistään heinäkuussa 2009.

Anna hyvän kiertää myös omassa blogissasi, eli jos ilmoittaudut tähän, niin pistät hyvän kiertämään myös itse omassa blogissasi!

Blogiani lukeneille on varmasti selvää, etten osaa ommella enkä helmeillä, joten yllätys on joko neulottua tai virkattua :)

Jossu myönsi minulle tällaisen. Olen otettu, kiitos Jossu <3 Aina nämä muistamiset lämmittää mieltä.

                                                 

                                                     Säännöt:

                                1. Voittaja voi laittaa logon blogiinsa.
                                2. Linkitä siihen blogiin, josta palkinnon sait.
                                3.Nimeä vähintään 7 muuta blogia palkinnon saajiksi.
                                4. Laita noiden blogien linkit sivullesi.
                                5. Jätä viesti blogeihin, jotka nimesit voittajiksi

No, nyt kerrankin on aikaa, joten annan tämän eteenpäin seuraaville:

                                        1. Kinuski

                                        2. Meeri

                                        3. Lettu

                                        4. Aura

                                        5. Äiti-puffa

                                        6. Susa

                                        7. Minna

  

Koska tässä blogissa ei enää ole käsitöistä tietoakaan, laitetaan sitten remonttikuvia. Makuuhuoneen vitivalkoisen tapetin alta paljastui aito 70-lukuinen seinä. Väri voisi olla vaikka sinapinkeltainen, vai mitä.

M:n huone on remontin puolesta valmis. Säilytystilaa vain vielä puuttuu. M ja kummitätinsä seikkailivat lauantaipäivän Ikeoissa. Monikko siksi, ettei kaikkia kaapinosia tietenkään voinut löytyä yhdestä Ikeasta, vaan osa piti hakea toisesta. Saipahan Mkin tutustua pääkaupunkiseutuun oikein pakettiauton kydissä.

Joka tapauksessa huone näyttää tällä hetkellä tältä:

  

Lipastokin löysi tiensä kotiin :)

Eilen sitten taas purin Minttumaarin alun. Syy ei ole ohjeessa eikä missään muussakaan kuin minussa ja nakkisormissani. Pudotin taas silmukoita ja vain parin rivin purkaminen ei jotenkin vaan onnistu ainakaan minun kärsivällisyydelläni. Mallissa takkuaa takareunoista yhteen neulottavat silmukat. En vaan millään tunnu saavan niitä helposti. Tähän tosin vaikuttaa lankakin, joka on todella ohutta. Huivista tulisi aivan ihana, jos sen vaan saisi joskus valmiiksi. Jostain olen lukenut, että voisi  huiviin pujottaa langan tietyyn kohtaan, jolloin ei tarvitse purkaa kuin siihen asti. Taidan ottaa tämän konstin käyttöön. Onko kukaan kokeillut?

Äitini on nyt siirretty terveyskeskuksesta vanhainkotiin. Tämä olisi muuten positiivinen muutos, mutta isäni on niin heikkokuntoinen, ettei häntä voida siirtää. Ja kuten arvata saattaa, kummallakin on paha mieli. Ei ole hyvin koskaan.

Joka tapauksessa hyvää viikonloppua kaikille!

Edellinen pohja oli vielä jotenkin liian syksyinen, vaikka kaunis onkin, joten otin toistaiseksi kesäisemmän pohjan käyttöön. Pohja on Kikiltä, jonne nappi löytyy sivupalkista. Kiitos Kiki!

 

Osuipa Iltasanomista juttu Amy Winehouse-raukasta ja hänen riippuvuuksistaan. Vaikka hänen tapauksessaan ei mitään huvittavaa olekaan, jutun toiseksi viimeinen lause sai hymyn huulille.

http://www.iltasanomat.fi/viihde/uutinen.asp?id=1554361

Eli onko neulonta vain jotain sijaistoimintaa? Ei. Aiheuttaako se riippuvuutta? Ehdottomasti :)

PS. Otin Tiialta uusivanhan sivupohjan käyttöön.

 

Otsikko koskee sekä käsitöitä että kaikkea muutakin tällä hetkellä. Rohkelikko -huivin pitää olla todella pitkä ja kun sitä tekee vain Serranoita (tai jo päättynyttä jalkapalloa) katsellessa, ei montaa raitaa illassa valmistu.

Aloitin Minttumaarin ainakin kaksi kertaa ja yhtä monta kertaa olen purkanut sen. Molemmilla kerroilla samasta syystä: Silmukka on karannut liian kauaksi. Lankana on merinosilkki on ja se on aika ohutta, joten tarkkana olisi oltava ja tästähän seuraa, että hidasta on.

Remontissa on aloitettu viimeinen huone ja alkutilanne oli kutakuinkin tämä.

     

Kyseessä on meidän makuuhuoneemme, jonka vitivalkoisia tapetteja olen inhonnut koko meidän asumisemme ajan. Kolme seinää maalataan aika vaaleaksi, muttei kuitenkaan valkoiseksi ja yksi tapetoidaan jonkin verran värikkäämmäksi.

Hyvää alkavaa viikkoa kaikille. Meillä jatketaan remonttia, Rohkelikko/España-huivia ja Minttumaaria. 

Olen lueskellut toisten blogeista puutarhajuttuja ja katsellut ihastuttavia kuvia. Pieni kateuden pistos aina tuntuu niitä katsellessa; nimittäin minulta viherpeukalo puuttuu täysin. Ja vaikka minulta sellainen löytyisikin, ei se taitaisi auttaa, kun pihalla häärää yli-innokas apuri, joka saa alta aikayksikön tällaista jälkeä aikaan:

                                   

Tuossa kohdassa OLI pari perennaa (ja suuri joukko rikkaruohoja).

Blogikoirahan se siinä on piilottanut tai etsinyt luitaan tai kaivanut muuten vain.  Jokainen pihan penkki on käsitelty samalla tavalla.

Sen sijaan luumupuu kukoistaa ja jos seuraavaa kuvaa katsoo oikein tarkkaan, siinä voi erottaa luumuraakileita.

                                 

Jos säät vain suosivat (=ei myrskyjä eikä raekuuroja), meille tulee oikein kunnon luumusato :) 

En ole suinkaan mikään jalkapallofani, mutta miehen ja M:n seurana on tullut katsottua muutamia EM-otteluita. Ja kyllähän muutamissa pelaajissa vielä tädinkin silmä lepää :) Mutta jalkapallosta käsitöihin: en olisi osannut arvata, että jalkapallon aikana neulomani kaulahuivi ennustaa voittajajoukkueen. Katsokaa vaikka:

                               

Oikeasti tästä on tulossa M:lle tupakaulahuivi väreinä Rohkelikko. Mutta loppua ei ole vielä näkyvissä. Minun vauhdillani tätä tehdään vielä monta iltaa.