Palaan vielä selvyyden vuoksi edelliseen kirjoitukseen. Olimme blogikoiran kanssa hänen talonsa kohdalla, mutta toisella puolella katua paikassa, joka ei ollut kenenkään tonttia.  Ja kun uroskoira nostaa koipea, se tarkoittaa pissaamista. Ns. kakkoselle sekä uros- että narttukoirat kyykistyvät. Joten blogikoiran nestemäistä jätöstä minun olisi ollut  tosi vaikea saada pussiin. Siksi ajattelinkin potkaista päälle lunta, kunnes huuto sai minut toisiin ajatuksiin. 

Ennen kuin meillä oli koiraa, inhosin myös keltaisia lumivalleja. Mutta mieleenikään ei olisi tullut räyhätä koiranulkoilluttajalle, jos koira pissaa tien toisella puolella. Nykyään koirien ja koiranomistajien vihaajia löytyy yllättävän paljon. Blogikoira onneksi tekee kakkoset yleensä 90%:sti metsään, mutta sinne päästäksemme meidän on kuljettava asustusalueen läpi eikä koiraparka pysty pidättämään pissaansa koko matkaa. Ja koirat tunnetusti pissaavat sinne, minne muutkin ovat ennen heitä ehtineet. 

Mutta olenpa saanut valmiiksi käsityön! Ja tämän vieläpä tilasi mieheni. Nimittäin joskus 90-luvun alussa hänelle neulomani polvenlämmittäjät olivat vihdoin viimein tulleet tiensä päähän. Hän käyttää niitä hiihtäessä, jolloin viima saattaa käydä kylmästi polviin.

Mies valitsi ihan itse langaksi joskus Ketunpään sukkapaketissa olleen Inka Dreams sukkalangan. Neuloin lämmittimet 2,5 mm:n puikoilla. Silmukoita oli alussa 100 ja lisäykset tein sileällä osuudella. Vielä eivät ole päässeet käyttöön, mutta varmaan tällä viikolla kuitenkin.    

Rivitalomme viereisellä omakotitaloalueella on erään talon postilaatikon vieressä itse tehty kyltti: Älä k…ta koiraasi pihatiellä. Sanamuotoa olisi voinut harkita, mutta asia tulee selväksi. Olen ollut hyvin tarkka, että ko. tienhaaran ohitan aina toiselta puolelta katua. Niin tein eilenkin blogikoiran kanssa lenkkeillessä. Tietysti blogikoiralle tuli tarve nostaa koipea juuri tämän talon kohdalla, MUTTA toisella puolella katua. Juuri kun blogikoira sai koipensa alas, vastapäisen talon ikkuna avautui ja mieshenkilö huusi jotenkin näin: ”Älä nyt h….tissä k…ta sitä koiraasi toisten ikkunan alla”. Ihan tarkka lainaus ei ole, koska olimme sen verran kaukana, että ääni ei kantanut kunnolla meille asti. Hämmästyin huudosta niin paljon, etten edes osannut vastata mitään. Jos meille ei olisi huudeltu mitään, olisin voinut jalalla potkaista lunta pissan päälle, mutta näin ollen jätin sen tekemättä. Jonkun matkan päässä pysähdyin juttelemaan tuttavan kanssa ja loppujen lopuksi oli naurussa pitelemistä, kun huutaja ilmestyi mökistään lapion kanssa ja kävi peittämässä blogikoiran pissat toiselta puolelta katua.

Eivät minustakaan koirien jätökset kinoksia kaunista, mutta jossakin niidenkin on tarpeensa tehtävä. Muuten tällä huutajalla on kissa, joka kulkee ulkona vapaana. Mutta joka tapauksessa paha olo tuostakin tapauksesta jäi.

Sitten vähän iloisimpiin asioihin. Ritva on antanut minulle tunnustusta. Kiitos Ritva; lähetän tunnustuksen ilman muuta takaisin sinulle.

Mahtavia blogeja on niin paljon, etten millään osaa valita, joten tämä on teille kaikille blogillisille kävijöille. Olkaa hyvät!

J palasi myöhään eilen illalla Aasiasta. Miehen kanssa käytiin hakemassa hänet lentoasemalta. Siinä saapuvien portilla odotellessa nähtiin mm. Jari Litmanen perheineen. J ja Jari olivat seisoskelleet vierekkäin matkatavarahihnan luona. Lento oli heillä kuitenkin ollut eri.

J toi myös paljon tuliaisia. Minä sain aidon kiinalaisen silkkihuivin. Mitenkähän tuo pitäisi solmia, jotta kaunis
kukka tulisi oikeuksiinsa?

Japanissa J eksyi 100 jenin myymälään, josta bongasi lankoja. Huomatkaa pakkaustapa:)

Tässä vielä vyötteen lähikuva. Lanka on 100% villaa ja tuoksuukin sille.

Pekingissä J majaili kaverinsa perheen luona kuten edellisellä kerrallakin 4 vuotta sitten. He kutsuivat Jtä uudelleen käymään ja samalla kertoivat, että majapaikka löytyy meille muillekin, milloin me nyt sitten Pekingiin päätämme matkustaa. Emme ole kuitenkaan vielä rynnänneet lippuja varaamaan.

Ensi maanantaina J palaa Pietariin ja opiskelu alkaa.

Viime maanantain kynttiläkutsut sujuivat hyvin. Ja kuten Hepsi kertoi siellä annettiin pankkitili, jolle piti maksaa mahdollisimman pian. M halusi tuoksukynttilöitä minä tuoksuttomia. Kutsujen jälkeen raikas pakkasilma tuntui tosi hyvältä.

Pakkasta on täällä kuten muuallakin Suomessa riittänyt. Viime yönä virallinen mittausasema ilmoitti noin -28 astetta. Vaikka ulkona on kylmän kaunista, kesäistä järvimaisemaa on kyllä tullut ikävä. En ole koskaan ollut oikein talvifani. 

Pari sytomyssyä on tullut palelemisen ohella tehtyä. Nämä on tehty Leenan ohjeella eli aloitettu päälaelta.

Lankana näissä on Marks&Kattens Anemone ja koukkuna kolmonen.

Taaskaan ei oikein tule valmista mistään. Ainoastaan yhdet kynsikkäät ovat valmistuneet. Itse asiassa J halusi ne ja äitihän tekee. Väritoive oli harmaa ja muuta tarpeeksi ohutta ei ollut kuin Wool Sävy. Paksumpia harmaita kyllä löytyisi. Wool oli hyvä valinta siksikin, ettei se ainakaan pahemmin kutita.

Tein muuten ensimmäistä kertaa tästä sävylangasta ja tykkäsin kovasti. Harmi vaan, että se taitaa olla poistumassa valikoimista. Ja minä kun vasta pääsin vauhtiin. Hämäläinen mikä hämäläinen! Puikot olivat kolmoset ja näihin meni metrin pätkää lukuunottamatta koko kerä.

Blogilista näkyi olleen päiviyksessä ja sen jälkeen alkoikin taas toimia kunnolla.

Muuten ollaan M:n kanssa menossa ensi viikolla Partylight-kutsuille ensimmäistä kertaa. Tietääkö joku, onko siellä sama systeemi kuin Tuppereillakin, ettei ostoksia tarvitse maksaa heti?

Lukihäiriö on selätetty - ainakin seuraavaan kertaan saakka. Ensimmäiset sytomyssyt ovat sitten valmiina. Aion pitää näitä sellaisina välitöinä, joita toivottavasti valmistuu koko ajan.

Näissä ensimmäisissä on lankana Mandarin Petit ja koukkuna kolmonen. Kukka on tehty Novitan pannulappuohjeen mukaan ja lehti taisi olla kevät/2009. Alemman myssyn väri ei ole ihan totuudenmukainen, mutta tämä oli paras kaikista otoksista.

J lähti eilen Aasian matkalleen (Peking-Tokio-Peking). Tänä aamuna tuli tekstari, että hyvin oli päässyt perille. Ainoastaan Amsterdam-Peking -lento oli 1,5 tuntia myöhässä. Hänellä on kantaväestöön kuuluva ystävä molemmissa kaupungeissa, joten hän pääsee luultavasti pureutumaan paremmin paikalliseen elämään kuin normaalilla turistimatkalla. Ja siitähän J tykkää:)  

Onko teillä muilla ollut ongelmia blogilistan kanssa? Minusta se on ollut äärettömän hidas viime aikoina.

Viime päivät olen tehnyt sytomyssyjä tai oikeastaan yhtä myssyä. Katsokaas, jos joskus lukisi ohjeen kunnolla, voisi vaikka ensimmäisellä kerralla saada oikein. Myssyn ohjeessa ei ollut mitään vikaa, ainoastaan tekijän sisälukutaidossa. Ohjeen alussa on kohta, missä tehdään pylväitä joka toiseen edellisen kerroksen silmukkaan ja niiden väliin ketjusilmukka. Ketjusilmukat kyllä tuli tehtyä, mutta tulipa pylväätkin tehtyä JOKA silmukkaan. Ei ihme, että myssy loppuvaiheessa alkoi muistuttaa suihkumyssyä. 

Nyt myssy on kuitenkin valmis ja laitan varmaan kuvankin, kun ensin saan sen koristeltua. Löysin tänään paikallisen ostarin kirppikseltä nappeja myynnissä tyyliin 20s-30s/ 30-40 kpl koosta riippuen. Niistä oli tehty valmiita nippuja, joten ihan vapaasti ei saanut valita. Onkin sitten myssyyn vara valita.

Eilen olimme blogikoiran kanssa lenkillä lempirannassamme. Sää oli oli aika outo. Sumua oli omiksi tarpeiksi.

Kuten näkyy polku katoaa jäälle sumuun. Tokihan blogikoirankin piti päästä kuvaan sumua tai ei.

Eilen käytiin Tampereella tutustumassa uuteen sukulaiseen. Hänelle piti tottakai viedä tuliasia.

Tämä on tehty Lankakomeron Päivin vauvan asu -ohjeella. Housuista tosin puuttuu ohjeen mukainen pitsikuvio, mutta kirjavan langan seasta sitä ei olisikaan erottanut. Takki on tehty pyöröillä erillisten etu- ja takakappaleiden sijasta. Lankana näihin käytin viime kesänä Tallinnasta ostettua Titan Wool Baby lankaa. Tämän valmistuminen meni tosi tiukoille. Perjantaina tein vielä nappikaitaleen ja neuloin napit, mutta ehdin kuitenkin:)

Kummityttö on hiukan mustis pikkusiskolle. Muista ei niin ollut väliä, mutta kun M otti pikkusiskon syliin, piti kummitytönkin päästä mukaan.

Kosteusfirma kävi mittaamassa makkarin kattoa perjantaina. Mittareiden mukaan se oli kuiva, kuten näillä pakkasilla odottaa voikin, joten asialle ei toistaiseksi tehdä mitään. Kun ilmat lauhtuvat, palataan asiaan.

Kiitos kaikille kommenteista! Kiittäminen unohtuu niin helposti.

Viime aikoina on taas ollut niin kiirettä, ettei ole blogiakaan ehtinyt päivittää. Vieraita on käynyt sekä uutena vuotena että loppiaisena. Käsitöitä ei ole esiteltäväksi asti, mutta viikonlopuksi olisi saatava valmista aikaan, kun olemme menossa Tampereelle suvun uutta tulokasta moikkaamaan. Aiemmin valmistuneet tossut menivät postin mukana ja olivat vauvelilla jo käytössä sairaalasta kotiutuessaan.

Kosteusfirma tulee huomenna tarkastamaan kosteusvauriota. Odotamme jännityksellä. 

Seijasisko ja Matleena pistivät pystyyn kampanjan, johon minäkin ilmoittauduin mukaan. Mitään määrätavoitetta en ota, mutta mahdollisuuksien mukaan teen. Tämä onkin ensimmäinen kampanja, johon osallistun. Koen asian sen verran tärkeänä, että ei edes tarvinnut miettiä asiaa. Anoppini kuoli rintasyöpään vuonna -96 kaikkien mahdollisten hoitojen jälkeen. Hän inhosi peruukkiaan. Jospa vain silloin olisin tiennyt tällaisesta myssystä, jolla olisin voinut helpottaa hänen oloaan.

Annetaan katoavalle vuodelle rauha, lasketaan harteilta unohduksen taakat, joita olet mukanasi raahannut.

Ota uuteen vuoteen mukaasi vain sanat, jotka olet sydämeesi kätkenyt ja teot, jotka saivat hymyn kasvoillesi.

Ystävät isolla Y:llä kuljeta alkavaan vuoteesi kullatuissa vaunuissa - he ovat elämäsi arvovieraita!

Unelmia, terveyttä ja valon kirkkaita kristallihetkiä vuodelle 2010!

Kiitos kaikille blogiystäville viime vuodesta ja em. tekstarin sanoin ihan kaikille teille hyvää vuotta 2010!!!