Kummitytön äiti houkutteli M:n ja minut mukaansa katsomaan Riverdanceä Tampere-taloon. Esitys oli kertakaikkiaan huikea. Riverdancen lisäksi siinä oli flamencoa, venäläisiä kansantansseja ja amerikkalaista steppiä. Lisäksi siinä esitettiin runollista, kaunista kuorolaulua. Suuri kiitos kuuluu myös taitaville muusikoille. Minä pidän irlantilaisesta soundista. Rivitanssiaikoinani suosikkeja olivat juuri irkkumusiikkiin tanssitut eivät niinkään perinteiset jenkkitanssit. 

Perheen miehet menivät kummitytön isän avuksi hoitamaan pikkutyttöä. Tottakai mekin menimme sitten esityksen jälkeen vielä tervehtimään pikkuista (ja isääkin). Kotona oltiinkin sitten vasta tämän vuorokauden puolella joskus puoli kahden aikoihin. Väsyttää edelleen, mutta mukava ilta oli.